Ympäristö

Siirrämme sähköä luotettavasti luontoarvot huomioiden. Tavoitteenamme on, että sähköverkostamme ja toiminnastamme ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle.

Ympäristöjohtaminen

Terveys-, turvallisuus-ja ympäristöpolitiikka määrittelee ympäristötoimintamme periaatteet. Politiikka koskee myös yhteistyökumppaneitamme ja kattaa koko hankintaketjumme.

 

Carunalla on ISO 14001:2004:n mukainen, sertifioitu ympäristöjohtamis-järjestelmä.

Carunan ympäristöjohtaminen on osa Carunan integroitua terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamista (HSE-johtamista). Carunan johtoryhmä asettaa ympäristöpäämäärät, tavoitteet ja ohjelmat sekä valvoo niiden toteutumista. Ympäristövastuut on jaettu edelleen liiketoimintayksiköihin niiden toiminnan luonteen mukaisesti.

Ympäristöjohtamisessa johtoryhmää tukee HSE-päällikkö yhdessä eri liiketoimintayksiköiden edustajista koostuvan HSE-ryhmän kanssa.

Carunalla on ISO 14001:2004:n mukainen, sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä.

Keskeiset ympäristövaikutukset

Tunnistamme ja arvioimme ympäristövaikutuksiamme säännöllisesti. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme ja niiden keskeiset hallintatoimenpiteet ovat seuraavat:

Ympäristövaikutus Tavoite Hallintatoimenpide Mittari
Verkosta purettavan materiaalin käsittely ja kierrättäminen Purettavan materiaalin kierrätysasteen jatkuva parantaminen

 

Aukoton käsittely- ja kirjanpitoprosessi

  • Hankittavien materiaalien koostumus, turvallinen käyttö ja hävitystapa selvitetään jo hankintavaiheessa
  • Puretun materiaalin asianmukainen käsittely, kierrätys ja hävittäminen, sopimuskumppaneiden valinta ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
  • Ohjeistus, seuranta ja valvonta
  • Jätekirjanpito (tonnia ja euroa)
  • Kierrätysaste (%)
  • Sisäiset auditoinnit (kpl)
  • Urakoitsija- ja toimittaja-auditoinnit (kpl)
Muuntajavaurioiden yhteydessä mahdollisesti ilmenevät öljyvuodot ympäristöön Öljyvuotojen estäminen

 

Vakavien ja pysyvien ympäristöhaittojen ehdoton estäminen

  • Riskikohteiden poistaminen: pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden saneeraus
  • Öljyvuotojen estäminen ympäristöön sähköasemamuuntajien sekä kiinteistö – ja puistomuuntamoiden öljynkeruualtaiden avulla
  • Öljyvuotojen ripeä käsittely ja toimenpiteiden riittävyyden varmistaminen maaperänäyttein
  • Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla
  • Öljyvuotojen kappalemäärä
  • Öljyvuotojen käsittelykustannukset

 

Projektien jälkitöihin kuuluva ympäristönhoito Projektikohteiden ympäristö palautetaan vähintään yhtä hyvälle tasolle kuin ennen projektia
  • Urakoitsijoiden opastus, seuranta ja valvonta
  • Asiakaspalautteiden yhteinen läpikäynti
  • Työmaatarkastushavainnot (kpl)
  • Asiakaspalautteet (kpl)
Vierimetsien raivaukseen liittyvät ympäristövaikutukset Raivauksista aiheutuvien ympäristöhaittojen minimointi
  • Suojelukohteiden ja muiden häiriöalttiiden kohteiden selvittäminen hakkuiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa
  • Mahdollisten poikkeamien raportointi
  • Poikkeamat (kpl)
  • Asiakaspalautteet (kpl)
Kyllästettyjen pylväiden käsittely Pylväiden turvallisen ja säädöstenmukaisen käsittelyn ja kierrätyksen varmistaminen
  • Uuden ilmajohtoverkon määrän minimointi
  • Ei käytetä haitallisilla aineilla (kreosootilla) kyllästettyjä pylväitä
  • Olemassa olevan ilmajohtoverkon pylväiden tai purettavien, karsinogeeneja sisältävien pylväiden turvallinen käsittely ja asianmukainen kierrätys
  • Kierrätykseen toimitettujen pylväiden määrä
  • Rikosilmoitukset purkukohteista varastetuista pylväistä (kpl) Pylvästoimittaja-auditoinnit (kpl)
Vastuullinen maankäyttö ja sidosryhmäyhteistyö Ympäristö- ja maisemavaikutusten minimointi

 

Sidosryhmätyytyväisyys

  • Maakaapelointi vähentää maankäytön rajoituksia ja muita ympäristö- ja maisemavaikutuksia merkittävästi
  • Reittien ja rakenteiden valinta
  • Sujuva yhteistyö maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttöasioissa
  • Kaapelointiaste (%)
  • Sidosryhmätyytyväisyys osana mainetutkimusta
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Sähköverkon ja luonnon yhteentörmäysten minimointi jo suunnitteluvaiheessa
  • Suojelukohteet otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
  • Myönteisten ympäristövaikutusten tukeminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Materiaalien käyttö

Investointimme säävarmaan ja luotettavaan sähköverkkoon ovat merkittäviä. Pääasiallisia verkonrakennuskomponentteja ovat maakaapelit, puistomuuntamot ja jakelumuuntajat. Myös hankittavien verkostokomponenttien määrät ja niiden sisältämät raaka-ainemäärät ovat huomattavia. Selvitämme jo hankintavaiheessa hankittavien komponenttien materiaalikoostumuksen, mahdolliset vaara- ja haittaominaisuudet, turvallisen käytön ja oikea kierrätystavan elinkaaren loppupäässä.

 

Investointimme säävarmaan ja luotettavaan sähköverkkoon ovat merkittäviä.

Jakelumuuntajia hankitaan vuosittain vähintään 1 500 kappaletta. Tämä tarkoittaa raaka-aineina noin 150 tonnia alumiinia, 600 tonnia terästä ja noin 250 tonnia mineraaliöljyä. Käyttämämme uudet, ECO-direktiivin mukaiset jakelumuuntajat on varustettu alumiinikäämein.

Carunan käyttämät kaapelit sisältävät johdinmateriaalina ainoastaan alumiinia. Osa kaapeleista on Carunan hankkimia, osa urakoitsijoiden. Carunan hankkima osuus käytettävästä kaapelista on vuositasolla vähintään 1 500 kilometriä, mikä tarkoittaa noin 1 300 tonnia alumiinia.

Vuoden 2015 loppuun asti urakoitsijat ovat pääasiallisesti vastanneet materiaalihankinnoista sekä niiden kierrätyksestä. Tarkkoja lukumääriä raaka-aineista tai niiden alkuperää ei ole saatavilla. Vuodesta 2016 lähtien vastaamme pääosin itse materiaalihankinnoista, jolloin myös seuranta- ja raportointi selkiytyy. Materiaalihankinnoille on asetettu jo kilpailutusvaiheessa tarkat vaatimukset, joissa esimerkiksi ympäristönäkökohdilla on huomattava rooli.

Maankäyttö- ja maisemavaikutukset

Sähköverkko vaikuttaa ympäristöönsä sekä fyysisesti että visuaalisesti. Mittavat investoinnit säävarmaan, maanalaiseen maakaapeliverkkoon vähentävät ympäristön maankäytölle aiheuttamia rajoitteita ja haittoja. Maisema muuttuu, kun ilmajohdot poistuvat.

Pyrimme sovittamaan yhteen eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset sähköverkon reitti- ja rakennevalinnoissa. Uusi sähköverkko rakennetaan aina kun mahdollista tienvarsiin ja julkisille alueille. Sujuva yhteistyö maanomistajien, kuntien, ELY-keskusten, Museoviraston, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttöasioissa on ensiarvoisen tärkeää.

Luonnon monimuotoisuus

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta.

 

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan. Vuoden 2015 lopussa 36 prosenttia sähköverkoistamme oli kaapeloitu.

Lintujen törmäysten ja sähköiskujen vaaraa voidaan estää asentamalla ilmajohtoihin varoituspalloja ja kiinnittämällä pylväisiin laskeutumisorsia.

Energiankäyttö

Suurin osa käyttämästämme energiasta on sähköverkon siirto- ja muuntohäviöitä. Sähkön siirrossa syntyy aina häviöitä, joista vastaa sähkönsiirtoyhtiö. Pyrimme parantamaan sähköverkon energiatehokkuutta. Syksystä 2015 lähtien kaikki Carunan käyttämät uudet jakelumuuntajat ovat päivitetyn EU-direktiivin (EN 50464-1, EU146-EN) mukaisia, pienihäviöisiä ECO-muuntajia.

Käytämme hiilidioksidipäästötöntä sähköä kompensoimaan sähköverkon häviöitä. Vuonna 2015 hankimme häviösähkön kompensointiin 375,3 GWh sähköenergiaa.

SÄHKÖVERKON HÄVIÖT VUOSINA 2013–2015 (GWh) 2015 2014 2013
Sähköverkon häviöt 375,3 391,4 411,7
Caruna Oy 291,3 300,8 327,0
Caruna Espoo Oy 84,0 90,6 84,7
SÄHKÖVERKON HÄVIÖT SUHTAUTETTUNA SIIRRETYN ENERGIAN KOKONAISMÄÄRÄÄN 2015
Caruna Oy jakeluverkko 3,7 %
Caruna Espoo Oy jakeluverkko 2,7 %
Caruna siirtoverkko (110 kV) 0,7 %

Varavoimakoneissa käytetään pieniä määriä polttoaineita. Urakoitsijat hankkivat käytettävän polttoaineen.

Oma energiankäyttö

Carunan oma energiankäyttö koostuu pääasiassa toimistokiinteistöjen sähkö- ja lämpöenergiasta. Valtaosa Carunan omasta energiakäytöstä aiheutuu Espoon Upseerinkadun toimitilasta, joka otettiin käyttöön syyskuussa 2015.

Vuosina 2014–2015 energiaa käytettiin seuraavasti (luvut MWh). Luvuissa on mukana Upseerinkadun päätoimipiste syyskuun alusta lähtien ja Carunan omistuksessa olevat aluetoimistot. Luvuista puuttuu Keilaniemen toimipiste, jossa energiankulutus sisältyi vuokraan.

Carunan oma energiankäyttö (MWh)

  • Sähkö
  • Lämpö

Vuoden 2015 alussa voimaan tuleen energiatehokkuuslain (ETL 1429/2014) mukaisesti selvitimme ja raportoimme Energiavirastolle kokonaisenergiankäyttömme, energiankulutusprofiilimme ja energiansäästöpotentiaalimme. Sähköverkon häviöt eivät kuulu energiakatselmuksen piiriin.

 

Kiinteistön katolle asennettiin aurinkopaneelit.

Energiakatselmukseen sisältyi yksityiskohtainen kohdekatselmus Upseerinkadun toimitilan energiankäytöstä ja energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kiinteistön kokonaisenergiankulutuksen jakautumisesta eri kulutuskohteiden kesken ei ole vielä mitattua tietoa, vaan se perustuu arvioihin. Pääosa (lähes 75 prosenttia) energiasta kuluu muun muassa serverien ja valvomon jäähdyttämiseen sekä muun kiinteistön jäähdyttämiseen, lämmitykseen ja ilmanvaihtoon. Muita merkittäviä energiankulutuskohteita ovat muun muassa lämpimän käyttöveden lämmitys sekä valaistus. Kiinteistössä toimivan ravintolan kulutusta ei ole otettu huomioon Carunan energiankulutusprofiilissa.

Upseerinkadun kiinteistö käyttää kaukolämmön ohella maalämpöä. Vuoden 2016 aikana Upseerinkadun kiinteistöön tullaan asentamaan alamittauksia energiankäytön todellisen jakautumisen mittaamiseksi.

Kiinteistön katolle asennettiin aurinkopaneelit vuoden 2015 lopussa. Nimellisteholtaan aurinkopaneelit ovat noin 29 kWp ja arvioitu vuosituotanto on 30 MWh.

Kasvihuonekaasut

Rikkiheksafluoridi eli SF6 on voimakas kasvihuonekaasu. Se on kuitenkin myös ylivertainen eristekaasu sähkölaitteistoissa. SF6-eristeisen kojeiston sähköiset osat ovat kaasun vuoksi rakenteellisesti kosketussuojattuja, mikä pienentää tahattoman sähköiskun vaaraa ja parantaa sähköverkon turvallisuutta ja urakoitsijoidemme työturvallisuutta.

Kojeistojen mahdollisia SF6-kaasuvuotoja ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia minimoidaan laitteistojen järjestelmällisellä valvonnalla, tarkastuksilla ja kunnossapitotoimilla. Kojeistojen SF6-kaasun tilaa valvotaan säännöllisten kuntotarkastusten yhteydessä ja kaasuvuodot ja kaasumittariin liittyvät epäilyt dokumentoidaan. Pidämme kirjaa SF6-kaasutaseesta ja vuodoista ja raportoimme ne vuosittain Energiateollisuus ry:lle. Edellytämme, että SF6-kaasua käsittelevillä urakoitsijoilla on vaadittavat pätevyydet. Carunan SF6-kaasun käyttö, käsittely ja kirjanpito ovat sisäisen auditoinnin kohteena vuonna 2016.

Vuonna 2015 SF6-kaasun kokonaismäärä Carunan sähköverkossa oli 9 276 kg. Noin 900 Carunan 26 000 jakelumuuntamosta (20/0,4 kV) sisälsi SF6-kaasua. Siirtoverkossa (110 kV) oli alle 700 SF6-eristeistä komponenttia. SF6-kaasua vuosi ilmakehään 6,9 kg eli 0,07 prosenttia kaasun kokonaismäärästä.

2013 2014 2015
SF6-kaasun määrä (kg) 8 779 9 245 9 276
SF6-vuodot (kg) 8,8 2,6 6,9
SF6-vuodot (CO2e) 200,64 59,28 157,32
SF6-vuodot (%) 0,10 0,03 0,07

 

CO2e = hiilidioksidiekvivalenttitonnia; GWP-arvo x paino;
GWP = Global Warming Potential eli aineen vaikutus ilmaston lämpenemiseen. SF6-kaasun GWP-arvo on 22 800)

Purettava sähköverkko

Ilmajohtoverkon korvaamisen myötä verkostamme purkautuu merkittäviä määriä muun muassa muuntajia, rautaa, johtimia ja kaapelia, sekajätettä, kyllästettyjä puupylväitä, lasia, posliinia, betonia ja kuparia.

Lokakuuhun 2015 asti verkosta purettu materiaali jäi suurelta osin urakoitsijoidemme omaisuudeksi, pois lukien pylväät ja muuntajat. Urakoitsijat raportoivat meille puretuista materiaalimääristä säännöllisesti. Jätekirjanpitomme perustui sekä omaan laskujenkäsittelyyn perustuvaan kirjanpitoomme että osittain urakoitsijaraportointiin.

 

Jatkossa kaikkea Kuusakosken kautta kierrätettyä materiaalia voidaan seurata ajantasaisesti.

Elokuussa 2015 Caruna solmi puretun materiaalin kuljetusta ja käsittelyä koskevan palvelusopimuksen Kuusakoski Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan Kuusakoski vastaa verkosta irrotetun materiaalin noudosta työmailta ja jatkokäsittelystä. Poikkeuksena ovat kyllästetyt pylväät, joiden osalta Kuusakoski vastaa vain kuljetuksesta työmailta Ekokemin polttolaitoksiin. Jatkossa kaikkea Kuusakosken kautta kierrätettyä materiaalia voidaan seurata ajantasaisesti.

Carunan sähköverkosta purkautuu vuosittain 1500–2000 tonnia kyllästettyjä puupylväitä. Pylväiden käsittelyä ja hävittämistä säädellään tiukasti. Aiemmin yleinen kyllästeaine CCA sisältää myrkyllisiä ja syöpävaarallisia kuparia, kromia ja arseenia ja sen käyttö on ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien. Toinen yleinen, syöpävaarallinen pylväskylläste on kreosootti. Emme ole asentaneet kreosoottikyllästeisiä pylväitä vuoden 2007 jälkeen.

Varmistaaksemme pylväiden asianmukaisen käsittelyn ja hävittämisen emme luovuta niitä uudelleen käytettäväksi, vaan kaikki pylväämme kuljetetaan Ekokemille poltettavaksi energiantuotannossa. Jos purkutyömaiden pylväiden keruupaikoilla havaitaan hävikkiä, siitä ilmoitetaan poliisille.

Hävitetyt pylväät vuosina 2013–2015 (tonnia)

  • Hävitetyt pylväät (tonnia)

Ympäristövahingot

Tyypillinen ympäristövahinko liiketoiminnassamme on muuntajaöljyn vuotaminen ympäristöön muuntajan vaurioituessa. Suomessa salamanisku aiheuttaa yli 50 prosenttia kaikista muuntajavaurioista.

Kiinteistö- ja puistomuuntamoissa sekä sähköasemilla muuntajien alla on öljynkeruualtaat, jotka estävät öljyn valumisen ympäristöön vauriotilanteissa. Pylväsmuuntamot ovat alttiina sääolosuhteille eikä niissä ole öljynkeruualtaita. Pylväsmuuntamo sisältää noin 100–200 kg mineraaliöljyä, mutta muuntajan vaurioituessa yleensä vain pieni osa siitä päätyy ympäristöön.

Puhdistamme öljyvuodot niin pian kuin mahdollista ja varmistamme puhdistustoimenpiteiden riittävyyden maaperänäyttein. Tieto öljyvuodoista ja puhdistusraportit toimitetaan myös viranomaiselle eli alueelliseen ELY-keskukseen.

Vuonna 2015 sähköverkossamme tapahtui yhteensä 35 öljyvuotoa, joista seitsemän oli suuruudeltaan hiukan yli 100 kg. Merkittäviä öljyvuotoja tai öljyvuodoista aiheutuneita ympäristövaikutuksia ei ilmennyt lainkaan. Öljyvuotojen vuosittainen määrän vaihtelu johtuu sääolosuhteista, ennen kaikkea salamoinnin määrästä.

Carunan öljyvuodot 2013–2015

  • Öljyvuoto, alle 100 kg
  • Öljyvuoto, 100 kg tai yli

Öljyvahinkojen käsittely*

  • Puhdistettu maaperä (tonnia)
  • Kustannukset (tuhatta euroa)

*Osittain arvioitu

Sähköverkossamme on 1400 pylväsmuuntamoa pohjavesialueilla. Pyrimme poistamaan öljyvuodoista aiheutuvan pohjavesien pilaantumisriskin korvaamalla kaikki pohjavesialueiden pylväsmuuntamot puistomuuntamoilla, joissa on öljynkeruualtaat. Yli puolet pohjavesialueiden pylväsmuuntamoista saneerataan osana Carunan toimitusvarmuusinvestointeja. Lisäksi Caruna käynnisti erillisen investointiohjelman, jonka tavoitteena on poistaa loput 671 pohjavesialueella olevaa pylväsmuuntamoa vuosien 2016–2018 aikana.

Ympäristökoulutukset

Järjestämme koulutusta ja perehdytystä sekä omalle henkilöstöllemme että liiketoimintakumppaneillemme. Vuoden 2015 aikana Carunan turvallisuus- ja ympäristöverkkokurssin suoritti lähes 600 henkilöä, ja jalkautus jatkuu edelleen vuonna 2016.

Lisäksi järjestämme yhteistyökumppaneillemme toiminnan eri osa-alueisiin kohdistettuja koulutuksia, joissa käsitellään ympäristöaiheista sisältöä. Esimerkiksi päivystys- ja vianselvityskoulutuksessa käsitellään öljyvuotojen käsittelyä, suunnittelijakorttikoulutuksessa laajasti maankäyttöasioita kuten ympäristön vaikutuksia reitti- ja sijoitusvalintaan ja vierimetsäraivauskoulutuksissa suojelukohteiden huomioonottamista. Tällaisiin koulutuksiin osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä noin 950 henkilöä.

Ympäristötavoitteet

Tavoitteenamme on jatkuvasti parantaa toimintojemme energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja tehostaa käytetyn materiaalin kierrätystä.

 

Tavoitteenamme on tehostaa käytetyn materiaalin kierrätystä.

Vuoden 2016 aikana tavoitteenamme on pohjavesialueilla olevien pylväsmuuntamoiden määrän merkittävä vähentäminen sekä osana yleistä investointiohjelmaa että erillisen pohjavesialueiden pylväsmuuntamoiden saneerausohjelman myötä. Öljyvuotojen määrä vähenee sitä mukaa, kun investointiohjelmat etenevät.

Purettavan verkon kierrätysastetta pyritään lisäämään vuonna 2015 solmitun purettavan materiaalin käsittelyä koskevan sopimuksen tehokkaalla jalkautuksella ja mahdollisella laajentamisella.

Mittari Tavoite
Öljyvuotojen lukumäärä (mukaan lukien pienet, muutaman litran vuodot) 30 kpl (- 15% vuoden 2015 toteumasta) Varmistetaan korjaavin toimenpitein, että ympäristöön ei jää pysyviä jälkiä, raportointi
Purettavan verkon jatkokäsittely Kuusakoski-sopimuksen puitteissa 15% purettavasta verkosta käsitellään Kuusakosken kautta
Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla

 

830 kpl
Ilmajohtojen väheneminen – 3 200 km