Luotettava toimija

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys. Sähköverkko on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja siksi sähkönsiirron ja -jakelun luotettavuus on elintärkeää koko yhteiskunnalle.

Tavoitteenamme on tuottaa suoraa ja välillistä hyvinvointia kaikille sidosryhmillemme. Tasapainoinen taloudellisen vastuun, ympäristövastuun sekä sosiaalisen vastuun huomioiminen toiminnoissamme hyödyttää meitä ja sidosryhmiämme ja on samalla tulevaisuuden yhteiskunnan kehittämisen kannalta välttämätöntä.

Caruna lyhyesti

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys. Meillä on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen paikallisesta sähkönsiirrosta. Vastaamme noin 650 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla, Lapissa sekä Satakunnassa. Noin 79 000 kilometrin pituinen sähköverkkomme yltäisi melkein kaksi kertaa maapallon ympäri.

 

Haluamme vastata asiakkaan odotuksiin ja ennen kaikkea turvata häiriöttömän sähköntoimituksen.

Haluamme vastata asiakkaan odotuksiin ja ennen kaikkea turvata häiriöttömän sähköntoimituksen. Parannamme ja kehitämme sähköverkkoamme jatkuvasti. Investoimme sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen vuosittain noin 200 miljoonaa euroa seuraavan vuosikymmenen ajan. Visionamme on olla paras sähkönsiirtoyhtiö.

Carunassa työskentelee noin 270 henkilöä ja työllistämme suoraan yhteensä 2 000 työntekijää projekteissamme eri puolilla Suomea. Pääkonttorimme sijaitsee Espoossa.

Carunan suorat omistajat ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %). Toimintaamme sääntelee Energiavirasto, joka valvoo sähköverkkoliiketoimintaa Suomessa.

Yhtiörakenne

Caruna Networks Oy toimii Caruna-konsernin emoyhtiönä. Caruna Networks Oy:n emoyhtiö on Suomi Power BV, jonka kotipaikka on Alankomaat. Caruna Networks Oy:n lisäksi konserniin kuuluvat yhtiöt Caruna Networks Sähkönsiirto Oy, Caruna Networks Espoo Oy, Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy. Caruna Networks Oy omistaa Caruna Networks Sähkönsiirto Oy:n ja Caruna Networks Espoo Oy:n, jotka puolestaan omistavat Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n.

Konsernin yhtiöstä Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy harjoittavat Energiaviraston myöntämällä sähköverkkoluvalla sähkön alue- ja jakeluverkkotoimintaa omistamissaan sähköverkoissa omilla maantieteellisillä vastuualueillaan. Caruna Networks Oy, Caruna Networks Espoo Oy ja Caruna Networks Sähkönsiirto Oy tuottavat tukipalveluja koko Caruna-konsernille.

Toimitusjohtajalta

Arvoisa lukija,

Vuosi 2015 oli Carunan ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuosi oli mielenkiintoinen ja työntäyteinen, kun jatkoimme Carunan kehittämistä itsenäiseksi sähkönsiirtoyhtiöksi. Yksi kehitystyön alue oli toiminnastamme raportointi. Lopputulos on tässä: Carunan vuosi 2015 –raportista löytyvät yhtiömme vuotta 2015 koskeva taloudellinen informaatio sekä toimintamme kuvaus Global Reporting Initiativen (GRI) G4-yritysvastuuraportointiohjeistoa noudattaen.

Viime vuonna kehitimme voimakkaasti it-järjestelmiämme, jotta Carunalla olisi entistä paremmat toimintavalmiudet. Toimitusvarmuuslainsäädännön vaatimien investointien toteuttamiseksi kehitimme uuden tavan toteuttaa verkonparannusprojekteja laajoina kokonaisuuksina. Näiden molempien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Carunan tehtävän täyttämiseksi.

Yritys uusiutui myös henkilöstön osalta. Vuonna 2015 kävimme läpi sopeuttamisneuvottelut, joissa organisaatiota muutettiin vastaamaan vain Suomessa toimivan sähköyhtiön tarpeita. Henkilöstön työhyvinvointiin ja -terveyteen olemme panostaneet huomattavasti muun muassa työterveyspalveluiden, liikuntapalveluiden ja yleiseen viihtyvyyteen liittyvien toimenpiteiden avulla. Työntekijöiden sitoutuneisuutta olemme lisänneet esimerkiksi viestimällä läpinäkyvästi ja aktiivisesti tavoitteista ja strategiasta. Yrityskulttuuria olemme vieneet eteenpäin johdon, esimiesten ja kaikkien carunalaisten kanssa. Tavoitteenamme on hyvän energian työyhteisö.

Yksi merkittävä asia oli muutto omiin tiloihin Espoon Perkkaalle syyskuussa 2015. Tilat ovat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset ja henkilöstölle sopivat.

Caruna panostaa sähköverkon parantamiseen huomattavasti. Käynnistimme parannushankkeet taajamista, ja painopiste on vähitellen siirtymässä haja-asutusalueille. Asteittain etenemällä saavutamme sähkömarkkinalain asettamat toimitusvarmuusvaatimukset vuoteen 2028 mennessä.

Olemme muuttaneet Carunan hankintamallia. Sen yksi positiivinen seuraus on, että tietyn alueen sähkönsiirron haasteet ratkaistaan kokonaisvaltaisesti. Kun työ tehdään kerralla mahdollisimman valmiiksi tietyllä alueella, voidaan välttää jatkuva teiden avaaminen sekä minimoida työstä aiheutuvaa haittaa.

Teemme huomattavan määrän hankintoja vuosittain. Merkittävä osa hankinnoistamme on työtä. Verkonparannusohjelmamme alueellinen työllistävä vaikutus on suuri. Vuonna 2015 työllistimme oman henkilöstömme lisäksi suoraan noin 2 000 henkilöä ja välillisesti noin 4 000 henkilöä.

Rakennamme verkkoa, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa vähintään 40 vuotta.

Rakennamme verkkoa, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa vähintään 40 vuotta. Nyt tehtävät verkon uudistus- ja kehityshankkeet varmistavat luotettavan sähkön jakelun ja parantavat sähkön laatua. Sähkön laatu on entistä kriittisempi tekijä nyky-yhteiskunnassa; esimerkiksi monen yrityksen tuotantoprosessi on riippuvainen sähkön laadusta. Rakentamalla uutta verkkoa varmistamme myös, että huoltovarmuuden kannalta kriittinen sähköjakelu voidaan turvata mahdollisissa kriisitilanteissa entistä paremmin.

Olemme panostaneet myös materiaalivirtojen hallitsemiseen. Pyrimme varmistamaan, että sähköverkon parantamiseen käytettävät uudet materiaalit  ovat  mahdollisimman ympäristöystävällisiä, jotta tulevien sukupolvien taakka olisi mahdollisimman pieni. Kaikkien käytettävien materiaalien tulee täyttää Carunan tarkat laatu-, ympäristö- ja vastuullisuusvaatimukset.

Lisäksi uuden yhteistyökumppanuuden avulla huolehdimme, että poistuva materiaali tulee jatkossa sataprosenttisesti uudelleen käyttöön.

Näemme, että suomalaisessa energiamarkkinassa on tapahtumassa muutos. Pienimuotoinen ja hajautettu tuotanto lisääntyy, ja se johtaa suomalaisen energiasysteemin monimutkaistumiseen. Verkonparannustöiden avulla rakennamme samalla järjestelmää sellaiseksi, että se sisältää entistä enemmän älykkyyttä, mahdollistaa energiajärjestelmän suuremman joustavuuden ja esimerkiksi yksittäisten kotitalouksien laajamittaisen uusiutuvan energiatuotannon liittämisen osaksi järjestelmää.

Myös konkreettinen liikkuminen tulee jatkossa vaatimaan yhä enemmän sähköä, kun sähköautojen yleistyminen pääsee vauhtiin. Suomessa on hyvin mitoitettu sähköverkko sähkölämmityksen yleisyyden vuoksi ja näin ollen hyvät edellytykset sähköisen liikenteen kehittymiselle. Esimerkiksi lämmitystolpat ja muu vastaava infrastruktuuri on jo valmiina ja voidaan muuttaa sähköautoilun tarpeisiin. Toisaalta akkuteknologian kehittyminen avaa mielenkiintoisia näkymiä ja vaatii energiajärjestelmältä yhä suurempaa joustavuutta.  Siksi me keskustelemme myös akkuteknologioita kehittävien yhtiöiden kanssa.

Nykyinen tietoyhteiskuntamme vaatii sähköä ja sähköverkossa kulkee enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Missä energia liikkuu, siellä liikkuu myös tieto. Ilman sähköä ei ole tietoyhteiskuntaa!

Carunan tavoitteena on olla paras ja vastuullisin sähkönsiirtoyhtiö. Missiomme mukaisesti haluamme jakaa hyvää energiaa ja näin täyttää sidosryhmiemme odotukset sekä osaltamme kehittää suomalaisen yhteiskunnan toimintavarmuutta, kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.

Espoossa maaliskuussa 2016

Ari Koponen
Toimitusjohtaja

Vuoden 2015 tapahtumat

TAMMI-MAALISKUU

  • Solmimme merkittävän puitesopimuksen verkkomme pieninvestointi- ja kunnossapitotöistä sekä vianhoitopalveluista Joensuussa, Koillismaalla, Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä Uudellamaalla Eltel Networksin ja Relacom Finlandin kanssa.
  • Vuodenvaihteen Aapeli-myrsky oli toinen vuoden voimakkaimmista sähkönjakeluun vaikuttavista myrskyistä.
  • Julkaisimme uudistetut verkkosivumme helmikuussa.
  • Kävimme tammi-helmikuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli purkaa vanhoja kansainvälisen konsernin aikaisia rakenteita ja sopeuttaa toiminta itsenäisen yhtiön tarpeisiin.
  • Otimme käyttöön Trimble NIS –verkkotietojärjestelmän, jonka avulla voimme kehittää ja hallita verkosto-omaisuutta entistä tehokkaammin.

HUHTI-KESÄKUU

  • Kehitimme sähkönsiirtoasiakkaidemme palvelua perustamalla aiemmin ulkoistetun asiakaspalvelun Carunaan toukokuussa.
  • Huhtikuun Suoma-myrsky koetteli erityisesti Länsi- ja Varsinais-Suomen sähkönjakelua.

HEINÄ-SYYSKUU

  • Ostimme Lapin Sähköverkko Oy:n ja yhtiön operoiman sähköverkon Kemijoki Oy:ltä.
  • Asiakkaamme Caruna Espoo Oy:n jakeluverkon alueella saivat kertaluonteisen hyvityksen sähkön siirtohinnasta.
  • Muutimme omiin toimitiloihin Espoon Leppävaaraan sekä irtaannuimme Fortumin aikaisista kiinteistö- ja toimistopalveluista sekä IT-infrastruktuurista.
  • Ulkoistimme projektivalvonnan asiantuntijaorganisaatio Rejlersille.
  • Käynnistimme yrityskulttuuria kehittävän Hyvän energian työviikko –hankkeen.
  • Allekirjoitimme 150 miljoonan euron toimitusvarmuusinvestointien raamisopimuksen Lounais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Kumppaneiksi valittiin TLT Group, Sallila Sähköasennus, Telog sekä Eltel Networks.
  • Allekirjoitimme materiaalien jakelumuuntamoiden ja maakaapeleiden hankintasopimukset. Jakelumuuntajissa kumppaniksi valittiin SLO ja maakaapeleissa Prysmian Finland.

LOKA-JOULUKUU

  • Saimme joulukuussa päätökseen vuonna 2014 aloitetun vierimetsänhoitohankkeen, jolla paransimme sähkönjakelun luotettavuutta asiakkaillemme.
  • Lapin Sähköverkko Oy fuusioitiin osaksi Caruna Oy:tä vuoden lopussa.
  • Olimme yksi vuodenvaihteessa Helsingissä pelattujen 2016 nuorten jääkiekon MM-kisojen pääyhteistyökumppaneista. (KUVA: LEIJONAT.FI)
  • Jatkoimme vuonna 2014 tehostetusti aloitettuja, sähkönjakelun luotettavuutta parantavia investointihankkeita läpi vuoden.

Arvot, strategia ja toimintatapa

Carunan toimintaa ohjaavat lakien ja säädösten ohella yhteisesti määrittämämme arvot, yhtiön strategia sekä hyvän hallintotavan periaatteet.

Arvot

Määritimme Carunan arvot yhteistyössä henkilöstön, johtoryhmän ja hallituksen kanssa vuonna 2014.

 

ASIAKASLÄHTÖISYYS

  • Mahdollistamme omalla ja kumppaniemme toiminnalla asiakkaillemme huolettoman arjen.
  • Tiedostamme ja haluamme ymmärtää tulevien sukupolvien tarpeet sekä kehitämme toimintaamme ja palveluitamme niiden mukaisesti.
  • Olemme helposti lähestyttävä, ammattitaitoinen ja luotettava kumppani.

asiakaslahtoisyys_02

VASTUULLISUUS

  • Työskentelemme luotettavasti ja vastuullisesti asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme ja omistajiemme kanssa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
  • Asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme.

vastuullisuus_02

YHTEISTYÖ

  • Toimimme avoimesti yli organisaatiorajojen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
  • Kehitämme sähkönjakelua yhteistyössä energia- ja muiden viranomaisten, kuntien ja koko toimialan kanssa Suomessa ja Euroopassa.

yhteistyo_02

TULOKSELLISUUS

  • Tuotamme palvelumme tehokkaasti kaikkien sidosryhmiemme eduksi.
  • Olemme aloitteellisia ja kehitämme pitkäjänteisesti toimintaamme.
  • Kasvatamme omistaja-arvoa kestävällä tavalla.

tuloksellisuus_02

Strategia

Strategiamme mukaisesti keskitymme pitämään henkilöstömme hyvinvoinnista mahdollisimman hyvää huolta, palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, ylläpitämään ja kehittämään verkkoamme siten, että se vastaa käyttäjiemme sekä yhteiskunnan tarpeita myös tulevaisuudessa, ja tarjoamaan osaamisemme käyttöön toimialan kehittämiseksi.

Keskitymme neljään asiaan: asiakkaisiin, sähköverkkoon, toimintaympäristöön ja yrityskulttuuriin. Näin vastaamme kaikkien keskeisimpien sidosryhmiemme tarpeisiin ja täytämme samalla omat tavoitteemme matkalla kohti visiota olla paras – ensin Suomen, sitten Euroopan ja lopulta maailman paras sähkönsiirtoyhtiö.

Tapamme toimia

Carunan toimintaohje luo perustan tavallemme tehdä töitä.

Carunan toimintaohje (Caruna Code of Conduct) pohjautuu arvoihin ja luo perustan tavallemme tehdä töitä. Se määrittelee, miten huolehdimme Carunan omaisuudesta, teemme yhteistyötä ja kohtelemme toisiamme sekä harjoitamme sähkönsiirtoliiketoimintaa. Toimintaohje ja sen pohjalta laaditut ohjeistukset ovat osa Carunan vaatimuksenmukaisuutta eli Compliance-järjestelmää.

Toimintaohjeella varmistamme, että kaikilla carunalaisilla on samanlainen käsitys yhtiön toiminnassa noudatettavista toimintatavoista ja eettisistä periaatteista. Noudatamme toimintaohjetta kaikessa liiketoiminnassamme sekä yhtiön sisällä että sidosryhmien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa toimiessamme.

Toimintaohje koskee Carunan työntekijöitä, johtajia ja hallituksen jäseniä. Jokainen carunalainen suorittaa toimintaohjeesta verkkokurssin ja sitoutuu periaatteisiin osana perehdytysohjelmaa. Edellytämme toimintaohjeen mukaista käytöstä myös yhtiön urakoitsijoilta, palvelutoimittajilta, alihankkijoilta sekä muilta sopimuskumppaneilta. Urakoitsijoille ja alihankkijoille on oma toimintaohje (Supplier Code of Conduct), johon jokaisen toimittajan on sitouduttava.

Toimintaohjettamme täydentävät hallituksen hyväksymät politiikat, jotka määrittelevät yksityiskohtaisemmin toimintaperiaatteet Carunan liiketoiminnan painopistealueilla, sekä sisäiset ohjeistukset. Erilliset ohjeistukset koskevat muun muassa lahjonnan- ja korruptionvastaisuutta ja eturistiriitoja. Toimintaohjeen ja keskeisten ohjeistusten sisältö käytiin carunalaisille läpi syksyllä 2015 erillisessä infotilaisuudessa. Työntekijät sitoutuvat noudattamaan ohjeistuksia osana Toimintaohje-verkkokurssia. Kilpailuoikeudesta on erillinen ohjeistus ja verkkokurssi, joka julkaistiin joulukuussa 2015.

Carunan toimintapolitiikat ja ohjeistukset ovat koko henkilöstön saatavilla intranetissä. Urakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppanien sekä Carunan yhteiset dokumentit löytyvät jaetuista työtiloista. Toiminnan keskeisimpien osa-alueiden toimintaperiaatteet (henkilöstöpolitiikka, HSE-politiikka, hankintapolitiikka) ovat luettavissa tämän raportin vastuullisuuden eri osa-alueita käsittelevissä luvuissa, ja ne löytyvät lisäksi verkkosivuiltamme. Epäillyistä väärinkäytöksistä voi tehdä ilmoituksen verkkosivuiltamme löytyvän ilmoituskanavan kautta.

Kunnioitamme Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien, kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia sekä YK:n Global Compact -aloitetta. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatamme kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä, IFRS-standardia.

Hallinto ja johtaminen

Carunan johtaminen lähtee yhtiön strategiasta ja perustuu Carunan arvoihin sekä konsernitasolla määritettyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Noudatamme johtamisessamme hyvää hallinnointitapaa sekä yleisiä johtamiskäytäntöjä. Olemme määritelleet Carunan strategian ja liiketoiminnalliset tavoitteet koko yhtiötä koskeviksi ja jalkauttaneet ne koko organisaatioon.

Liiketoimintaamme johtaa Carunan johtoryhmä, jonka vastuulla on pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu sekä neljäksi vuodeksi kerrallaan tehtävä liiketoimintasuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain. Näiden pohjalta kukin liiketoimintayksikköä tekee vuosittaiset toimintasuunnitelmansa. Toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti johtoryhmissä sekä Carunan johtoryhmässä, ja siitä raportoidaan hallitukselle.

Carunan toiminnan seuraamiseen on laadittu yhtiö- ja yksikkökohtaiset mittaristot, joiden tavoitteet on johdettu henkilötasolle saakka. Toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena ja mittaristoa rakennettaessa kiinnitetty huomiota siihen, ettei se johda osaoptimointiin. Jokaisen henkilön suoriutumista peilataan yhtiön strategisiin liiketoimintatavoitteisiin. Mittaristo toimii myös palkitsemisperusteena. Koko Carunan henkilöstö on palkitsemisjärjestelmän piirissä.

Johtamisen tasoa arvioidaan vuosittain toteutettavien henkilöstökyselyjen avulla. Carunassa panostetaan omajohtamiseen ja kannustetaan henkilöstöä aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano vuonna 2015

caruna_hallitus

Juha Laaksonen
Puheenjohtaja
Juha Laaksonen
Puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014

Tutkinto:

Kauppatieteiden kandidaatti

Nykyiset tehtävät:

  • Hallituksen puheenjohtaja, Alfred Kordelinin säätiö, 2014–

  • Hallituksen jäsen, Sponda Oyj, 2013–

  • Jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja, Taaleritehdas Oyj, 2013–

  • Hallituksen puheenjohtaja, Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys, 2012–

  • Hallituksen ja tilintarkastus*valiokunnan puheenjohtaja, Kemira Oyj, 2007-

  • Hallituksen puheenjohtaja, Fortumin taidesäätiö, 2006–

Aikaisemmat tehtävät:

  • Varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja, Fortum Corporation, 2000–2012

  • Varapääjohtaja, Fuusiot & yritysostot, Fortum Oyj, 2000

  • Varatoimitusjohtaja, Rahoitus & suunnittelu, Fortum Oil & Gas, 1999

  • Talousjohtaja, Neste Oyj, 1998–1999

  • Controller, Neste Oyj, 1997–1998

  • Varapääjohtaja, Rahoitus & strategia, Neste Chemicals, 1993–1996

  • Useita johto- ja asiantuntijatehtäviä, Neste Corporation, 1979–1992

  • Hallituksen puheenjohtaja, Sato Oyj, 2007–2015

  • Hallintoneuvoston jäsen, Kemijoki Oy, 2002–2013

  • Hallituksen jäsen, Teollisuuden Voima Oy, 2003–2010

  • Hallituksen jäsen, Neste Oil Oyj, 2005–2007

  • Hallintoneuvoston jäsen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola, 2002–2007

  • Hallituksen puheenjohtaja, Fortumin Eläkesäätiö, 2001–2005

Marcus Ayre
Hallituksen jäsen
Marcus Ayre
Hallituksen jäsen

Tutkinto:  Oikeustieteen kandidaatti (Hons), Birminghamin yliopisto, varatuomari

Nykyiset tehtävät:

  • European Direct Infrastructure –tiimin partneri ja Infrastructure Transactions –johtaja, First State Investments (FSI)

  • Direct Infrastructure Senior Management –tiimin jäsen ja EDIF Investment Committeen jäsen

Aikaisemmat tehtävät:

  • Varapääjohtaja ja muita johtotehtäviä, HSBC and Baring Brothers/ ING Barings

  • Laaja alakokemus, mm. kymmenen vuotta sijoituspankissa

Ralph Berg
Hallituksen jäsen
Ralph Berg
Hallituksen jäsen

Tutkinto: Oikeustieteen tohtori, Universidad de Buenos Aires.

Nykyiset tehtävät:

  • Varatoimitusjohtaja & Infrastruktuuripäällikkö kansainvälisillä markkinoilla, Omers Private Markets

Aikaisemmat tehtävät:

  • Toimitusjohtaja ja European Power and Utilities –tiimin päällikkö, Credit Suisse

  • Deutsche Bankin energiatiimissä New Yorkissa ja Lontoossa lähes 12 vuotta.

Jouni Grönroos
Hallituksen jäsen 24.3.2015 lähtien
Jouni Grönroos
Hallituksen jäsen 24.3.2015 lähtien

Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri

Nykyiset tehtävät:

  • Fazer-konsernin varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja, 2010-

  • Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan jäsen

  • Rannikkotykistösäätiön hallituksen jäsen

  • Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnan varajäsen

 

Aikaisemmat tehtävät:

  • Talousjohtaja, Rapala VMC Corporation ja AvestaPolarit Oyj

  • Johtotehtäviä Outokumpu Oyj:ssä

  • Tilintarkastaja, KPMG

Colin Hood
Hallituksen jäsen 4.11.2015 asti
Colin Hood
Hallituksen jäsen 4.11.2015 asti

Nykyiset tehtävät:

  • Puheenjohtaja, Offshore Renewable Energy Catapult
  • Borealisin puolesta hallituksen jäsen, HS1 ja Ellevio

Aikaisemmat tehtävät:

  • Puheenjohtaja, Southern Water
  • Varatoimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja, Scottish and Southern Energy
  • Hallituksen jäsen, FirstGroup ja  Glasgow 2014 Commonwealth Games
John McManus
Hallituksen jäsen 9.12.2015 asti
John McManus
Hallituksen jäsen 9.12.2015 asti

Tutkinto:

Bachelor of Commerce, Toronton yliopisto. Laillistettu tilintarkastaja (Chartered Professional Accountant/ Chartered Accountant).

Nykyiset tehtävät:

  • Vanhempi neuvonantaja, Borealis/OMERS
  • Hallituksen jäsen, Bruce Power, HS1, Associated British Ports, Scotia Gas Networks ja DRTP

 

Niall Mills
Hallituksen jäsen
Niall Mills
Hallituksen jäsen

Tutkinto:
MBA-tutkinto, London Business School. Institute of Directors Diploma, Company Directorship. BEng (Hons), Civil Engineering. Institution of Civil Engineers –liiton jäsen.

Nykyiset tehtävät:

  • Infrastructure Asset Managementin osakas ja johtaja, European Direct Infrastructure Team, First State Investments (FSI)

Aikaisemmat tehtävät:

  • Yli 25 vuoden kokemus infrastruktuurista, tekniikasta* ja projektinhallinnasta

  • Johtotehtäviä: Anglian Water Group, Electricity North West, Regasificadora del Noroeste, Newham Hospital Healthcare Services, Caruna ja Digita Oy.

  • Omaisuudenhallinnan johtaja, Southern Water. Johtaja, Projects at Novar Projects Limited. Projektijohtaja, Bechtel Limited.

Tomas Pedraza
Hallituksen jäsen
Tomas Pedraza
Hallituksen jäsen

Tutkinto:
Tuotantotekniikka, Universidad Pontificia de Comillas. Executive MBA –tutkinto/IESE Business School/University of Navarra, Espanja/University of Michigan – Stephen M. Ross School of Business ja China Europe International Business School.

Nykyiset tehtävät:

  • Johtaja, European Direct Infrastructure team, First State Investments (FSI)

Aikaisemmat tehtävät:

  • Strategy and Business Development -tiimin jäsen, Gas Natural Fenosa

Alejandro Lopez Delgado
Hallituksen varajäsen
Alejandro Lopez Delgado
Hallituksen varajäsen

Tutkinto:
Tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri, Universidad Politecnica de Madrid. MBA-tutkinto, The Wharton School, University of Pennsylvania.

Nykyiset tehtävät:

  • Johtaja, Borealis Infrastructure

  • Hallituksen jäsen, Scotia Gas Networks

Aikaisemmat tehtävät:

  • Mubadala Infrastructure Partners, Abu Dhabi. Goldman Sachs Infrastructure Partners, Lontoo. Cintra (Ferrovial Group), Madrid.

Gregor Kurth
Hallituksen varajäsen
Gregor Kurth
Hallituksen varajäsen

Tutkinto:
Kauppatieteen maisteri, rahoitus ja laskenta, City University of London. Kauppatieteen kandidaatti, kansainvälinen liiketoiminta, Maastricht University, Alankomaat.

Nykyiset tehtävät:

  • European Direct Infrastructure -tiimin johtaja, First State Investments (FSI)

Aikaisemmat tehtävät:

  • 3i Infrastructure, Deutsche Bank

Vuonna 2015 hallitus kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa.

Hallituksen kokoukset pidetään etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Vuonna 2015 hallitus kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin säännöllisesti. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön kehittämisestä vastaava johtaja.

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaliokunta. Yritysvastuuseen liittyviä asioita käsitellään erityisesti terveys-, turvallisuus ja ympäristövaliokunnassa (HSE-valiokunta). Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla ja käsittelemällä yksityiskohtaisemmin hallitukselle kuuluvia asioita. Hallitus nimittää valiokunnat jäsenistään. Tarvittaessa hallitus voi asettaa keskuudestaan myös muita valiokuntia ja työryhmiä valmistelemaan muita tärkeitä päätöksiä.

Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle raportoiva sisäinen tarkastus osaltaan varmistaa, että toimintamme on tehokasta ja tarkoituksenmukaista.

Johtoryhmä

Johtoryhmän kokoonpano vuonna 2015:

Ari Koponen
KTM, s. 1964
Toimitusjohtaja
Ari Koponen
KTM, s. 1964
Toimitusjohtaja

Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri

Kokemus:
26 vuoden kokemus energiateollisuudesta

Aikaisemmat tehtävät:

2009-2013 Sähkönsiirtoliiketoiminnan johtaja, Fortum
2006-2009 Omaisuuden hallinnan johtaja, Nordic, Fortum Distribution
2005-2006 Sähkönsiirron johtaja, Fortum Oyj


2003-2005 Liiketoiminnan kehittämispäällikkö, Fortum
2002-2003 Toimitusjohtaja, ELNOVA/Uudenmaan Sähköverkko

Jörgen Dahlqvist
Insinööri, s. 1966
Johtaja, käyttötoiminnot
Jörgen Dahlqvist
Insinööri, s. 1966
Johtaja, käyttötoiminnot

Tutkinto:
Sähkövoimatekniikan insinööri

Kokemus:
20 vuoden kokemus sähkönsiirtotoiminnasta

Aikaisemmat tehtävät:

2006-2013 Käyttöpäällikkö, Suomi, Fortum Sähkönsiirto Oy
2003-2005 Käyttöpäällikkö, Etelä-Suomi, Fortum Sähkönsiirto Oy
2003 Verkkopalvelupäällikkö, Etelä-Suomi, Fortum Sähkönsiirto Oy
1995-2002 Käyttötoiminta/Sähköasemien projektinjohto, ELNOVA/Uudenmaan Sähköverkko

Riikka Hirvisalo-Oja
KTM, s. 1966
Johtaja, sääntely ja tuottojen hallinta
Riikka Hirvisalo-Oja
KTM, s. 1966
Johtaja, sääntely ja tuottojen hallinta

Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri

Kokemus:
15 vuoden kokemus energia- ja sähkönsiirtoliiketoiminnasta, josta kahdeksan vuotta pohjoismaisessa organisaatiossa

Aikaisemmat tehtävät:

2009-2013 Asiakkuusjohtaja, Nordic, Fortum Sähkönsiirto Oy
2007-2009 AMM Nordic – ja hankintajohtaja, Fortum Sähkönsiirto Oy
2005-2007 Mittaroinnin ja teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Fortum Sähkönsiirto Oy
2004-2005 Teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Fortum Sähkönsiirto Oy

Timo Jutila
Insinööri, s. 1966
Johtaja, omaisuudenhallinta
Timo Jutila
Insinööri, s. 1966
Johtaja, omaisuudenhallinta

Tutkinto:
Sähkövoimatekniikan insinööri

Kokemus:
16 vuoden kokemus sähkönsiirtotoiminnasta ja yhdeksän vuoden kokemus sähkökoneiden valmistuksesta

Aikaisemmat tehtävät:

2013 Jakeluverkkopäällikkö, Suomi ja Ruotsi, Fortum Sähkönsiirto Oy
2008-2012 Asiakkuusjohtaja, Suomi, Fortum Sähkönsiirto Oy
2008 Teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Suomi ja Ruotsi, Fortum Sähkönsiirto Oy
2004-2007 Teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Suomi, Fortum Customer Services

Katriina Kalavainen
KTK, s. 1970
Asiakkuusjohtaja
Katriina Kalavainen
KTK, s. 1970
Asiakkuusjohtaja

Tutkinto:
Kauppatieteiden kandidaatti, Helsingin kauppakorkeakoulu

Kokemus:
5 vuoden kokemus sähkönsiirtoliiketoiminnasta, 14 vuoden kokemus asiakaspalveluista

Aikaisemmat tehtävät:

2008-2013 Asiakastiedon hallinnan päällikkö, Fortum Sähkönsiirto Oy
2008 Tiimipäällikkö, Asiakaspalvelut, Fortum Sähkönsiirto Oy
2006-2008 Asiakaspalvelupäällikkö, yksityisasiakkaat ja pienet yritykset, Elisa Oyj 2004-2005 Asiakaspalvelupäällikkö, yksityisasiakkaat, Elisa Oyj

Heikki Linnanen
DI, s. 1971
Johtaja, projektit, IT ja kestävä kehitys
Heikki Linnanen
DI, s. 1971
Johtaja, projektit, IT ja kestävä kehitys

Tutkinto:
Diplomi-insinööri

Kokemus:
5 vuoden kokemus pohjoismaisesta sähkönjakeluliiketoiminnasta, 14 vuoden kokemus projektijohtamisesta ja tietohallinnosta

Aikaisemmat tehtävät:

2013 Projektien, IT:n ja kestävän kehityksen johtaja, Fortum Sähkönsiirto Oy
2008-2012 Projektipäällikkö, älykkäät mittarointiprojektit, Fortum Sähkönsiirto Oy
2006-2008 Ohjelmapäällikkö, integraatio ja ratkaisumyynti, Nokia Siemens Networks

2005-2006 Portfoliopäällikkö, Nokia Siemens Networks

Harri Pynnä
OTK, s. 1956
Johtaja, yhtiön kehittäminen
Harri Pynnä
OTK, s. 1956
Johtaja, yhtiön kehittäminen

Tutkinto:
Oikeustieteen kandidaatti

Kokemus:
18 vuoden kokemus energia-alalta

Aikaisemmat tehtävät:

1998-2013 Lakiasiainjohtaja, Fortum Oyj
1994-1998 Teollisuusneuvos, Kauppa- ja Teollisuusministeriö
1982-1994 Lakimies ja pankinjohtaja, Suomen Yhdyspankki

Tommi Saikkonen
KTM, s. 1966
Henkilöstöjohtaja
Tommi Saikkonen
KTM, s. 1966
Henkilöstöjohtaja

Tutkinto:
Kauppatieteen maisteri

Kokemus:
5 vuoden kokemus sähkönjakeluliiketoiminnasta Pohjoismaissa, 22 vuoden HR-kokemus

Aikaisemmat tehtävät:

2009-2013 Apulaishenkilöstöjohtaja, Fortum Sähkönsiirto Oy
2008-2009 Apulaishenkilöstöjohtaja, Fortum Sähkönsiirto Oy
2000-2008 Johtaja ja pääjohtaja, Human Resources, Nokia Ltd

Jyrki Tammivuori
KTM, s. 1971
Talousjohtaja
Jyrki Tammivuori
KTM, s. 1971
Talousjohtaja

Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri

Kokemus:
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015, yli 18 vuoden rahoitusalan kokemus

Aikaisemmat tehtävät:

2013-2014 Vt. talousjohtaja, Stora Enso Oyj
2008-2014 Konsernin rahoitusjohtaja, Stora Enso Oyj
1999-2008 Useita tehtäviä Stora Enso Oyj:n Brysselin, Lontoon ja Helsingin toimipisteissä
2012-2015 Hallituksen jäsen, Tornator Oyj
2010–2012 Hallituksen varajäsen, Tornator Oyj
2009-2014 Hallituksen jäsen, Thiele Kaolin Company, GA USA

Henna Tuominen
FM, s. 1976
Viestintäjohtaja
Henna Tuominen
FM, s. 1976
Viestintäjohtaja

Tutkinto:
Filosofian maisteri (kansainvälinen yritysviestintä)

Kokemus:
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2014, yli 15 vuoden viestintäkokemus

Aikaisemmat tehtävät:

2009-2014 Viestintäpäällikkö, Elisa Oyj
2001–2009 Viestintäpäällikkö, Viestintätoimisto Pohjoisranta

Operatiivinen organisaatio

Carunassa on kolme liiketoimintayksikköä, Omaisuudenhallinta, Käyttötoiminnot ja Asiakkuudet. Liiketoimintaa tukevat tukitoimintoyksiköt. Kunkin yksikön johtaja raportoi suoraan toimitusjohtajalle.

Organisaatio

Yritysvastuu

Carunassa yritysvastuuta ohjaavat yhtiön visio, missio, arvot ja strategia. Vastuullisuus on yksi arvoistamme ja se näkyy niin toiminnan suunnittelussa kuin operatiivisessa toteutuksessakin.

Asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme.

Meillä Carunassa vastuullisuus tarkoittaa, että työskentelemme luotettavasti ja vastuullisesti asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme ja omistajiemme kanssa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, ja että asetamme turvallisuuden ja ympäristön etusijalle kaikessa toiminnassamme.

Vuonna 2015 kartoitimme toimintamme keskeiset vaikutukset, määritimme olennaisimmat vastuullisuusteemat sekä yritysvastuun tavoitetilan.

  • Tavoitteenamme on olla Suomen vastuullisin sähkönsiirtoyhtiö, joka tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, yhteiskunnalle ja omistajilleen.
  • Tarjoamme luotettavan sähköverkon, joka siirtää sähköä turvallisesti luontoarvot huomioiden.
  • Saavutamme visiomme toimimalla eettisesti ja pitkäjänteisesti yhdessä luotettavien kumppaneidemme kanssa.

Keskeiset yritysvastuuteemat

Carunan toiminnan olennaisimpien vaikutusten määrittämiseksi toteutimme olennaisuusprosessin kesällä-syksyllä 2015. Prosessissa ensin sisäisesti määriteltiin Carunan toiminnan raamit yritysvastuun näkökulmasta ja nimettiin laajasti vastuullisuuteen liittyviä teemoja. Toisessa vaiheessa toteutettiin vastuullisuustutkimus, jossa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä Carunan toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista.

Sidosryhmätutkimukseen osallistuneet sidosryhmät olivat yritysasiakkaat, kuluttaja-asiakkaat, urakoitsijat ja muut yhteistyökumppanit, kuntapäättäjät, valtion viranomaiset, aluehallinto, pelastusviranomaiset, korkeakoulut, alan järjestöt sekä henkilöstö.

Olennaisuusanalyysi- ja raportointiprosessi

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi Carunan HSE-työryhmän, johtoryhmän sekä HSE-valiokunnan kanssa ja tehtiin tarkennuksia teemoihin ja niiden sisältöihin. Olennaisuuden määrittelyyn viimeisessä vaiheessa vastuullisuusteemat ja -näkökohdat tiivistettiin kuuteen osa-alueeseen ja näiden alakohtiin. Sidosryhmätutkimuksen tulosten sekä sisäisten työpajojen (HSE-työryhmä ja johtoryhmä) perustella Carunan yritysvastuun keskeiset painopistealueet sekä GRI G4-näkökohdat määriteltiin seuraavasti:

Yritysvastuun teemat ja näkökohdat

Kehitämme toimintaamme ja raportoimme siitä yritysvastuun olennaisiin teemoihin keskittyen. Huomioimme olennaisuusprosessin tulokset myös sidosryhmäyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Yritysvastuun johtaminen

Carunan hallitus sekä hallituksen alainen HSE-valiokunta vastaavat koko yhtiön yritysvastuun strategisesta valvonnasta ja ohjauksesta. Toimitusjohtaja, viestintäjohtaja, kestävästä kehityksestä vastaava johtaja sekä HSE-päällikkö raportoivat hallitukselle yritysvastuun tavoitteista ja tuloksista. Yritysvastuuta käsitellään säännöllisesti Carunan johtoryhmässä.

Yritysvastuun painopistealueet, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet määritellään ja hyväksytään Carunan johtoryhmässä ja hallituksessa. Yritysvastuuta suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa HSE-ryhmä, jossa on jäseniä kaikista Carunan yksiköistä. HSE-päällikkö ja viestintäjohtaja vastaavat omalta osaltaan yritysvastuuasioiden yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta ja toteutuksesta.

Yritysvastuun periaatteet

Carunan yritysvastuun periaatteet on kuvattu yhtiön HSE-politiikassa (Health, Safety and Environment) ja ne ovat seuraavat:

  • Yhtiömme, kaikki työntekijämme ja liikekumppanimme noudattavat lakia ja muita määräyksiä, parhaita käytäntöjä ja toimialan standardeja.

  • Kehitämme sähköverkkoamme ottamalla terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon sekä päivittäisissä toiminnoissamme että pitkän aikavälin kehityksessä.

  • Kaikilla työntekijöillämme ja liikekumppaneillamme tulee olla mahdollisuus työskennellä terveellisessä, turvallisessa ja motivoivassa työympäristössä.

  • Tuotteemme ja palvelumme ovat turvallisia, laadukkaita ja helposti saatavilla.

  • Edistämme terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulttuuria kaikissa toiminnoissamme asettamalla päämääriä, tavoitteita ja toimintaohjelmia jatkuvan parantamisen hengessä.

  • Tunnistamme verkko-omaisuutemme ja toimintojemme ympäristövaikutuksia ja hallitsemme ne täsmällisesti. Otamme huomioon sähköverkon koko elinkaaren.

  • Estämme ja minimoimme ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia vahinkoja järjestelmällisillä riskienarvioinneilla.

  • Sitoutamme työntekijämme ja liikekumppanimme vastuulliseen toimintatapaamme ja yhteisiin päämääriimme.

  • Teemme yhteistyötä kuntien, viranomaisten, yksityisten maanomistajien ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa.

  • Toimintaamme leimaa avoin sisäinen ja ulkoinen viestintä, mikä luo luottamusta asiakkaiden, liikekumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

Yritysvastuun tavoitteet

Vuodelle 2016 asetettiin tavoitteita valituille yritysvastuuseen liittyville tunnusluvuille. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisiin vastuullisuusteemoihin liittyvät avainmittarit ja tavoitteet. Tavoitteenasetantaa laajennetaan ja syvennetään jatkossa.

Teema Mittari Tavoite vuonna 2016
Toimitusvarmuus
  • SAIDI*
  • KAH**
  • Kaapelointiaste (%)
  • Toimitusvarmuusvaatimusten mukaisen verkon piirissä olevat asiakkaat, pois lukien loma-asunnot (%)
  • 117 minuuttia
  • 23,6 miljoonaa euroa
  • 42 %
  • 67 %
Asiakkaat ja yhteiskunta
  • Asiakastyytyväisyys (NPS)
  • Mainetutkimuksen tulos
  • Sidosryhmäyhteistyö
  • 18 %
  • Parannus edelliseen mittaukseen
  • Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö
Turvallisuus
  • Oman henkilöstön tapaturmataajuus (TRIF***)
  • Urakoitsijoiden tapaturmataajuus (LWIF****)
  • Kolmansien osapuolten sähkötapaturmat  (Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle raportoidut)
  •  2
  •  9
  • 0
Henkilöstö
  • Henkilöstötyytyväisyys
  • Koulutuspäivät
  • Sairaspoissaolot
  • 74
  • 2 työpäivää/henkilö
  • vähemmän kuin 2,5 %
Ympäristö
  • Öljyvuotojen lukumäärä
  • Purettavan verkon jatkokäsittely *****
  • Pylväsmuuntamoiden määrä pohjavesialueilla
  • Ilmajohtojen väheneminen
  •  30 kpl
  • 15 %
  •  830
  • -3 200 km
Vastuullinen hankinta
  • Hankintaketjun- ja hankintakäytäntöjen kuvaus
  • Tavoite auditoinneille 2016
  • Valmis
  • Viisi toimijaa auditoitu
Avoimuus, eettiset liiketoimintaperiaatteet ja hyvä hallinnointitapa
  • Carunan toimintaohje -verkkokoulutuksen suoritusaste
  • 100 %

*SAIDI = System Average Interruption Duration Index. Sähkönjakelun keskeytyksen keskimääräinen keskeytysaika per asiakas.

**KAH = Keskeytyksestä aiheutunut haitta. Mittari kuvaa sähkönjakelun keskeytyksen laskennallista haittakustannusta, jolla kuvataan asiakkaille aiheutunutta haittaa.

***TRIF = Total Recordable Injury Frequency. Mittari kuvaa Carunan henkilöstön poissaoloon johtaneet tai hoitokäynnin aiheuttaneet työpaikkatapaturmat suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa tehtyä työtuntia).

****LWIF = Lost Workday Injury Frequency. Carunan työtehtävissä tai ympäristössä urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille tapahtuneet, vähintään yhden kokonaisen päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat suhteutettuna työtunteihin (kpl/miljoonaa työtuntia).

*****Materiaalien kierrätys on ulkoistettu Kuusakoski Oy:lle elokuusta 2015 lähtien. Kuusakoski-yhteistyö koskee uusia urakoitsijasopimuksia. Tavoitteena on, että 2016 verkosta purettavan ja Kuusakoskelle päätyvän materiaalin kierrätysaste on 15 prosenttia. Vanhojen sopimusten osalta kierrätyksen hoitavat urakoitsijat. Jatkossa kierrätysaste nousee, kun yhä useampi urakkasopimus on Kuusakoski-yhteistyön piirissä.

Sähkömarkkinat Suomessa

Sähköntuotanto ja sähkönsiirto

Sähkö tuotetaan voimalaitoksissa ydin-, vesi- ja tuulivoimalla sekä eri polttoaineilla. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia.

Voimalaitoksilta sähkö siirtyy koteihin ja muihin sähkön käyttöpaikkoihin kanta- ja jakeluverkkoa pitkin. Sähkönsiirrosta kantaverkossa vastaa vuonna 1996 perustettu Fingrid Oyj. Kantaverkossa sähkö siirtyy tuottajilta sähkönsiirto- ja teollisuusyrityksille.

Sähkönsiirtoyhtiön verkko on yhteydessä kodin ja muiden rakennusten sähköverkkoon. Asuinrakennuksissa sähkö tulee pää- tai mittarikeskukseen ja niiden kautta huoneiston ryhmäkeskukseen. Pientaloissa ryhmäkeskus on osa pääkeskusta.

Carunan toimintaympäristö

Suomessa sähkönsiirtomarkkinat ovat tarkasti säänneltyjä ja valvottuja. Sähkönmarkkinalain tarkoituksena on taata sähkön loppukäyttäjille hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinta sekä kohtuulliset palveluperiaatteet.

Luonnollisen monopoliaseman vuoksi toimintamme sähkönsiirtoyhtiönä edellyttää erillisen verkkoluvan Energiavirastolta. Energiavirasto valvoo sähkönsiirtoyhtiöiden toimintaa ja laskee sähkönsiirrolle sallitun tuoton, jonka perusteella yhtiöt määrittelevät siirtohinnat.

Sähkönverkkoliiketoimintaa keskeisesti sääntelevän sähkömarkkinalain lähtökohtana on, että sähköverkot muodostavat markkinapaikan, joka palvelee tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin sähkökaupan osapuolia, niin myyjiä kuin ostajia. Sähköverkonhaltijan, kuten Carunan, velvollisuutena on käyttää, kehittää ja ylläpitää pitää verkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Verkonhaltijoiden tulee siten turvata osaltaan sähköjärjestelmän toimivuus ja varmuus sekä täyttää asiakkaiden kohtuulliset verkkopalvelutarpeet. Edelleen verkonhaltijan tehtävänä on tarjota verkkoon pääsyn edellyttämät palvelut (liittäminen ja siirtopalvelu) tasapuolisin ja kohtuullisen ehdoin niitä tarvitseville asiakkaille.

Tiedonhallinta on myös tärkeä osa sähkömarkkinoiden toimintaa. Sähkömarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaan meillä erityinen vastuu toimia puolueettomasti ja jakaa tarpeellinen tieto muiden markkinoiden osapuolten kesken. Toisaalta meitä sitoo henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset. Nämä edellyttävät muun muassa, että kuluttajilla on oikeus hallita omia tietojaan.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013 sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Uusitun sähkömarkkinalain mukaan myrskystä tai lumikuormasta aiheutunut sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia kaupungeissa tai taajamissa eikä yli 36 tuntia niiden ulkopuolella.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on parannettava toimitusvarmuuttaan siten, että vaadittuun toimitusvarmuuteen päästään kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä ellei yhtiö erityisen painavista syitä saa Energiavirastolta pidennystä siirtymäajalle (enintään kahdeksan vuoden pidennys). Meille tämä tarkoittaa merkittäviä investointeja toimitusvarmuuden lisäämiseksi tulevina vuosina kuten ilmajohtoverkkojen kaapelointeja ja verkostoautomaation lisäämistä. Investointeja lisäävät myös jakeluverkon ikääntymisestä johtuvat uusimistarpeet.

Tulevaisuuden sähköverkko

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaiden toiveita ja odotuksia. Uudet markkinoille syntyvät mahdollisuudet, kuten uudet teknologiat, energiavarastot sekä hajautettu energiantuotanto, muuttavat tulevaisuudessakin jakeluverkon haltijoiden roolia ja liiketoimintamalleja, mikä lopulta hyödyttää myös kuluttajaa ja yrityksiä.

Suomen sähköverkkoja kehitetään parhaillaan entistä älykkäämmiksi, mikä mahdollistaa energian tehokkaamman käytön uudella tavalla ja tukee siirtymistä kohti entistä ekologisempaa energiantuotantoa. Älykäs sähköverkko parantaa huomattavasti sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan energiankulutukseensa. Vuoden 2014 alusta lähtien lähes kaikki Suomen sähkönkäyttöpaikat on varustettu etäluettavilla sähkömittareilla, jotka mahdollistavat muun muassa kotitalouksien sähkön käytön seurannan tuntitasolla. Tulevaisuudessa kodit ja sähköverkko ovat niin älykkäitä, että ne osaavat myös itse säätää itsensä energiatehokkaiksi.