Caset

Caruna jakoi ensimmäisen turvallisuuspalkintonsa Eltelin Länsi-Uudenmaan alueelle.

turvallisuuspalkinto_vaaka

Turvallisuus ei ole yksilön ominaisuus vaan koko organisaation tapa toimia.

Panostus työturvallisuuteen on parannus jokaisen työmaalla työskentelevän hyvinvointiin ja samalla työn tuottavuuteen. Kiittääkseen määrätietoisesta työturvallisuudesta huolehtimisesta Caruna jakoi urakoitsijalleen viime vuonna ensi kertaa työturvallisuuspalkinnon.

Turvallisuus ei ole yksilön ominaisuus vaan koko organisaation tapa toimia. Työturvallisuus syntyy johdonmukaisesta johtamisesta, selkeistä pelisäännöistä, poikkeamien tutkimisesta ja niistä oppimisesta. Haluamme Carunalla taata projekteissamme työskenteleville turvalliset ja motivoivat työskentelyolosuhteet, olivat he sitten Carunan palveluksessa tai yhteistyökumppaneiden työntekijöitä.

Valpas turvallisuusasenne ansaitsee tulla kuulluksi
Caruna haluaa antaa julkista tunnustusta hyvin tehdystä työstä turvallisuuden edistämiseksi ja jakoi viime vuonna ensimmäistä kertaa turvallisuuspalkinnon työturvallisuudessa ansioituneelle urakoitsijalle.

Sekä urakoitsijat että Carunan henkilöstö nimesivät ehdokkaita palkinnon saajiksi, ja voittajat valitsi Carunan johtoryhmä. Tulevaisuudessa palkinto tullaan jakamaan vuosittain ja kahdessa sarjassa, sekä yritykselle tai tiimille että yksilölle.

Ensimmäisen turvallisuuspalkinnon sai Carunan urakoitsijan Eltelin Länsi-Uudenmaan alueen asentajatiimi syksyllä 2015. Palkinnoksi jaetun kultaisen kypärän ja kirkasvalolampun vastaanotti yksikön vetäjä, aluepäällikkö Kaj Ljungberg. Koko tiimi sai lisäksi kunniakirjat ja Carunan turvallisuuspalkinto 2015 -logotarran kypäräänsä.

Kuusakoski Oy kierrättää vanhoista sähköverkoista puretun materiaalin

Sähköverkkoa saneerattaessa vanha verkko puretaan ja purkumateriaali kierrätetään. Caruna teki viime vuonna Kuusakoski Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan yritys huolehtii kokonaan purettavista sähköverkoistamme jäljelle jäävän materiaalin kierrätyksestä. Näin voidaan varmistua, että kaikki kierrätyskelpoinen materiaali menee hyötykäyttöön.

Vanhat sähköverkot puretaan yleensä talvisin, kun sääolosuhteet mahdollistavat verkkojen purkamisen esimerkiksi peltoalueilta. Vielä viime kesään asti Carunan sähköverkon purkamisesta vastaava urakoitsija vastasi purettavan materiaalin kierrätyksestä, kun taas Caruna huolehti ongelmajätteen kierrätyksestä.

Entistä tarkempaa seurantaa

Kaikki kierrätyskelpoinen purkumateriaali päätyy hyötykäyttöön.

Viime elokuussa Caruna solmi sopimuksen Kuusakoski Oy:n kanssa, joka otti haltuunsa koko purkumateriaalin kierrätyksen. Uusien rakennuttamissopimusten myötä sähköverkoista purkautuva materiaali siirtyy kokonaisuudessaan Carunan haltuun ja siitä edelleen Kuusakoski Oy:n kierrätettäväksi. Näin voidaan jatkossa varmistua paremmin siitä, että kaikki kierrätyskelpoinen purkumateriaali päätyy hyötykäyttöön ja muu materiaali hävitetään tarvittaessa asianmukaisesti.

Verkkoa purettaessa urakoitsijan tehtävänä on lajitella materiaalit, minkä jälkeen Kuusakoski Oy noutaa ne kierrätykseen. Ongelmajätettä ovat pylväät, jotka menevät Ekokemille poltettavaksi, sekä muuntajat, joiden sisältämä öljy pystytään jatkokäsittelyn avulla osaksi hyödyntämään.

Tilausten määriä ja materiaalien matkaa kierrätettäväksi voidaan seurata Kuusakosken tarjoaman eService-asiointikanavan kautta. Caruna on myös syksystä 2015 lähtien kouluttanut urakoitsijoita toimimaan uuden mallin mukaisesti sekä rakentanut ohjeistuksia koskien muun muassa purettavan materiaalin turvallista pakkausta kuljetusta varten. Tulevaisuudessa yhtiön tavoitteena on kehittää raportointijärjestelmää niin, että kierrätettävän materiaalin todellisista loppukäyttökohteista voidaan raportoida entistä tarkemmin.

Yhä useampi liittää Carunan verkkoon aurinkosähköä

Eniten aurinkosähköä tuotetaan Uudellamaalla.

Uudet sähköntuotantomuodot ovat yleistyneet voimakkaasti, ja yhä useampi tahtoo tuottaa osan käyttämästään sähköstä itse. Aurinkovoiman hyödyntäminen on ympäristöystävällinen tuotantotapa, joka pienentää kotitalouden omaa sähkölaskua.

Yhä useampi kuluttaja innostuu sähkön pientuotannosta. Aurinko- ja tuulivoiman kaltaiset uusiutuvat energialähteet ovat nousemassa perinteisten tuotantotapojen rinnalle. Eniten aurinkosähköä tuotetaan Uudellamaalla.

Jotta aurinkovoimasta saadaan siirrettyä sähköä kotitalouden tarpeisiin, kytketään aurinkosähköjärjestelmä paikalliseen sähköverkkoon. Tämän vuoksi kuluttajan valtuuttaman sähköurakoitsijan on otettava yhteyttä sähkönsiirron mahdollistavaan verkkoyhtiöön.

Carunan verkkoon oli vuoden 2016 alussa kytketty 2 923 kilowattipeakia suomalaisten asentamia aurinkosähköjärjestelmiä. Kilowattipeak tarkoittaa aurinkopaneelien nimellistehoa, eli aurinkopaneelien ihanteellisissa olosuhteissa tuottamaa maksimitehoa. Carunan verkossa on yhteensä jo 440 aurinkosähkön tuottajaa, joista suurin osa, 208 kappaletta, sijaitsee Uudellamaalla. Toiseksi eniten, 144 kappaletta, aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty yhtiön verkkoon Varsinais-Suomessa.

Caruna kerää kokemusta hajautetusta tuotannosta
Sähköyhtiönä Caruna haluaa myös itse kartuttaa kokemusta hajautetusta sähköntuotannosta. Espoon Keilaniemeen rakennettiin vuonna 2014 sähköasema syöttämään sähköä Länsimetrolle ja kehittyvälle Keilaniemi-Otaniemi-alueelle. Sähköaseman katolle asennettiin 119 aurinkosähköpaneelia yhteensä 190 neliömetrin alueelle.

Vuonna 2015 paneelit tuottivat sähköä yhteensä 23 817 kilowattituntia, joka käytettiin sähköverkon energiahäviöiden kompensointiin. Vuoden 2016 aikana saadaan tietoa siitä, kuinka paljon paneelit tuottivat sähköä yli sähköaseman oman tarpeen, jolloin sähkö siirtyi Espoon jakeluverkkoon.

Energiatehokkuus huipussaan Carunan uusissa toimitiloissa

case2_Caruna_030915_23

Caruna muutti viime vuoden syyskuussa uusiin toimitiloihin Espoon Leppävaaraan. Caruna on kiinnostunut paitsi sähköverkkonsa myös oman toimintansa energiatehokkuudesta. Myös laki velvoittaa yhtiötä raportoimaan omasta energiankulutuksestaan säännöllisesti. Energiatehokkuus on otettu Carunan uusissa toimitiloissa kattavasti huomioon muun muassa maalämpöä, aurinkopaneeleja ja led-valoja hyödyntämällä.

Caruna pitää merkityksellisenä energiatehokkuutta kaikessa toiminnassaan. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään toimipaikkojensa energiankulutuksesta energiakatselmuksen kuuden vuoden välein. Viimeisimmän rakennuskohtaisen energiakatselmusraporttinsa Caruna lähetti työ- ja elinkeinoministeriölle viime vuoden joulukuussa. Raportissa eritellään rakennuksen energiankulutuksen lajit ja niiden kustannukset, minkä perusteella yhtiön kiinteistön hiilijalanjälki voidaan pitää mahdollisimman alhaisena.

Carunan Leppävaarassa sijaitsevien toimitilojen saneeraustyöt valmistuivat heinäkuussa 2015. Energiatehokkuus oli suuressa roolissa uusien tilojen suunnittelussa ja remontissa. Se huomioitiin kokonaisvaltaisesti muun muassa sähkönkulutuksessa, valaistuksessa, lämmityksessä, vedenkäytössä, ilmanvaihdossa ja kierrätyksessä. Tietoa haluttiin saada siitä, missä kiinteistön suurimmat kulutuslähteet sijaitsevat.

Led-valoin ja aurinkopaneelein kohti pienempää hiilijalanjälkeä

Kiinteistön katolle on asennettu 110 aurinkopaneelia, joiden tuottama energia vähentää kiinteistön energiankulutusta.

Caruna pyrkii olemaan vihreä valinnoissaan. Paperinkulutus pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, kaikki jätteet lajitellaan ja kahvinkeitto on keskitetty neljään kahviautomaattiin. Avokonttoritilojen valaistuksessa hyödynnetään alueittain luonnonvalomäärän mukaan toimivaa säätöä. Toimistotilojen valaistus tulee muun muassa energiatehokkaista led-valoista, joissa on liikkeentunnistimet ja aikakytkentä.

Lämmityksessä on pyritty löytämään maalämmön ja jäähdytyksen osalta sopiva hyötysuhde, mikä takaa työntekijöille mukavan lämpötilan työskentelyyn vuodenaikojen vaihdellessa. Lisäksi kiinteistön katolle on asennettu 110 aurinkopaneelia, joiden tuottama energia vähentää kiinteistön energiankulutusta. Sähkön määrää aletaan seurata reaaliajassa vuonna 2016.

Caruna pyrkii pienentämään hiilijalanjälkeään, minkä vuoksi uuden kiinteistön energiankulutusta seurataan automaatiojärjestelmän avulla, joka kerää tiedot eri järjestelmistä kuten kaukolämmöstä, ilmastoinnista, sähkönkulutuksesta, vedenkulutuksesta, maalämmöstä sekä tarkasti erotelluista jätteistä. Vuoden 2016 aikana kiinteistön energiankulutusta voidaan jo verrata kuluvan vuoden lukuihin, mikä mahdollistaa energiatehokkuuden kehittämisen edelleen.

Henkilöstö rakentamassa hyvän energian yrityskulttuuria

Caruna perustettiin maaliskuussa 2014, kun Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan kauppa vahvistettiin. Aiemmin osana kansainvälistä konsernia toimineelle yhtiölle oli ensin luotava oma organisaatio, toimintamallit, palvelut ja infrastruktuurit. Kun perusta oli kunnossa, tärkeäksi osaksi itsenäistymistä muodostui oman identiteetin ja yrityskulttuurin löytäminen.

Todenteolla aihe nousi agendalle, kun yrityskulttuurin luominen vuonna 2015 nostettiin yhdeksi yhtiön strategian neljästä painopistealueesta. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin luoda carunalainen kulttuuri, jossa ihmiset viihtyvät.

Tavoitteeksi asetettiin luoda carunalainen kulttuuri, jossa ihmiset viihtyvät.

Lähtötilanteessa taaperoiässä olevan Carunan kulttuurissa näkyivät toisaalta pitkät perinteet ja vahva osaaminen, toisaalta ennakkoluulottomuus, into luoda uutta ja toimia eri tavalla kuin aiemmin – itsenäisenä, keskisuurena ja kotimaassa toimivana yhtiönä.

Viestintä- ja HR-yksiköt käynnistivät kesällä 2015 Hyvän energian työviikko -hankkeen keinoksi toteuttaa valittua strategiaa. Hanke kutsui kaikki carunalaiset mukaan kehittämään työviikon kulkuun, arkeen ja työympäristöön liittyviä asioita. Tavoitteena oli rakentaa Carunan arvoihin perustuvaa yrityskulttuuria ja entistä parempaa työyhteisöä.

Projektiseinillä ideoita ja materiaalia
Yhtenä kehitystyön työkaluna olivat tilapäiset projektiseinät, jotka pystytettiin toimitiloihin kolmeksi viikoksi. Projektiseinien avulla kerättiin materiaalia, inspiraatiota ja vinkkejä, joilla arjesta tehdään sujuvampaa ja työviikosta mukavampi. Työntekijät kävivät jättämässä terveisiään seinille yksin sekä yhdessä oman esimiehen ja tiimin kanssa.

Esimiehet ja yrityksen johto työstivät palautetta eteenpäin työpajassa, jonka jälkeen koko henkilöstö käsitteli seinillä nousseita teemoja koko yhtiön yhteisessä strategiapäivässä lokakuun alussa. Prosessissa ideoista ja palautteista muovaantui toisaalta konkreettisia ja verrattain helposti toteutettavia toimenpiteitä, jotka vietiin heti käytäntöön, ja toisaalta laajempia kokonaisuuksia, joiden pohjalta polkaistiin käyntiin jatkohankkeita.

Yrityskulttuuria ei voi sanella ylhäältä käsin eikä sille voi asettaa valmistumispäivää. Kulttuurin kehittäminen on kuitenkin mahdollista, kun siitä tehdään strateginen valinta.